Entä jos ei tarvitsisi jonottaa? Stokkan Herkun kalatiskillä täytyy jonottaa aina ja kauan. En ole varmasti koskaan päässyt asioimaan Helsingin keskustan kalatiskille ilman jonotuslappua ja vaikka vuoroni olisi ollut kuinka kaukana, niin olen silti jonottanut kiltisti.
Nyt tapahtui kuitenkin jotain aivan ennalta arvaamatonta. Seisoin rauhassa tiskillä, kun kalatiskin poika huusi numeroa 318. Samaan aikaan huomasin edessäni tarkkaavaisen turkkiin puetun leidin, joka ensin tähyili ympärilleen ja lopulta huusi "täällä". Kalatiskin poika saapui reippaana leidin luo, mutta ilme synkkeni kun hän totesi "oletteko ihan varma rouva, että numeronne on 318? lapussanne lukee 325, joten ette taida olla 318". Leidi oli siis yrittänyt härskisti kiilata kalajonossa! Mikä häpeä! Tapauksen jälkeen leidi kääntyi ympäri ja jostain syystä katseemme kohtasivat. Katsoin häntä syvälle silmiin ja pudistin päätäni kiukkuisesti puolelta toiselle. Mikä nautinto! Pääsin näpäyttämään leidiä kavallusyrityksen keskellä.
Muutenkin Stokkan Herkku saisi kieltää yli 65-vuotiaiden asioinnin perjantaisin klo 16:00 jälkeen. Joka kerta kaupan kapeilla käytävillä seisoo poikittain mamma jos toinen häiritsemässä ruokaostosten tekoa. Mammat käyttävät myös tuuppaustekniikkaa eli kärryllä pyllyyn ja kyllä nuoriso siitä väistää. Miksi kyseiset mammat ja leidit eivät ymmärrä asioida aamulla tai päivällä? Onko heidän pakko tulla tapaamaan työssäkäyviä kiireisiä ihmisiä Stokkan Herkkuun aina perjantaisin? Raivostuttaa. Tämä ei ole ikärasismia vaan järkevää ja tärkeää ajatuksenjuoksua!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment