Huono päivä

Entä jos koskaan ei olisi ylä tai alamäkiä? Joskus toivoisi, että kaikki liikkuisi vaan tasaisen iloisella painolla eteeenpäin. Tänään oli ehdottomasti tämän vuoden tähänastisista päivistä huonoin. Töissä kaikki tökki, eilen kehumani matkanjärjestelyt kaatuivat, ruoka maistui pahalle ja kaiken kukkuraksi kukaan työkavereistani ei suostunut lähtemään yhdelle. Mieltäni painaa yksi työjuttu ja luulen sen olevan syyni pahaan ahdistukseeni, mutta tällaisissa tilanteissa toivoisi, että kaikki muu sujuisikin ympärillä mallikkaasti..

Voitteko kuvitella, että varaasin eilen matkatoimiston kautta 10 hengen ryhmällemme matkan Berliiniin huhtikuulle ja nyt emme saakaan sitä mitä virkailija meille eilen lupasi? Turns out, että KAIKKI hotellit ovat Berliinissä varattuja just niille päiville, jolloin meidän piti mennä. Laitoinkin virkailijalle meilin, että oletko nyt ihan varma että ihan KAIKKI hotellit on juuri sinä viikonloppuna varattuja? Ja kuulemma kyllä ovat, ihan KAIKKI hotellit ovat silloin buukattuja. Kumma kyllä olisin saanut netin kautta varattua haluamaamme hotelliin samalle ajankohdalle ihan helposti viisi hotellihuonetta.

Eilen iloitsimme Silja Linen frenditarjouksesta ja päätimme lähteä helmikuussa porukalla Tukholmaan shoppailemaan. Tänään suruksemme huomasimme, että tarjous on voimassa ainoastaan tammikuun. Jos haluaisimme lähteä matkalle niin pitäisi pulittaa ihan käsittämätön summa rahaa ja silloinkin saisimme tyytyä Siljan verkkosivun www.silja.fi mukaan ikkunattomaan turisti II luokan hyttiin yli 200 euron satsauksella. Minkälaiset katteet kyseisellä firmalla mahtaa oikein olla, kun saman hytin saisi edellisenä viikonloppuna alle satasella? Ahdistaa.

Olen juuri aloittanut lenkkeilyn uudelleen ja nyt ulkona on niin kylmä ja liukas, etten pysty juoksemaan askeltakaan. Osasyynä voidaan pitää kuitenkin ahdistusta, sillä jos kaikki olisi sujunut tänään mallikkaasti niin kirmailisin töölönlahdella kuin mikäkin maratoonari. Olisin saanut hyvästä fiiliksestä voimaa tehdä aivan erilaisia ratkaisuja kuin nyt. Olen vaipunut ahdistuksessani alimmalle tasolle: istun punaisella sohvallani ja tuijotan kaunareita, joissa Brooke on jälleen mennyt Ericin kanssa naimisiin toista kertaa.