Svensson ja Lampinen

Entä jos tilli on ruotsiksi dill ja sipuli olisi sibyyl? Vietimme viime viikonlopun risteillen työporukan kanssa Tukholmaan. Rakkaan naapurikansamme kieli väritti reissumme kulkua ja tarjosi jatkuvasti uusia käänteitä. Jaan tässä nyt niistä muutaman, jotka jäävät elämään pitkäksi aikaa annettujen lempinimien muodossa.

Reissuseurassamme mukana olivat Vilma ja Roope, joiden lanseeraamana sipuli oli saanut Ruotsissa aivan uuden nimen. Vilma oli uskotellut Roopelle, että sipuli on ruotsiksi sibyyl ja Roope oli elänyt tässä uskossa pitkän aikaa. Hän oli jopa joutunut väittelyyn, jossa oli puollustanut sibyylin oikeutettua olemaassaoloa. Onhan tämä tietysti ihan loogista jos valkosipuli on ruotsiksi vitlök ja ruohosipuli gräslök, niin sipulin täytyy olla sitten sibyyl. Roopen ruotsinkielen taito ei ole ihan ällän luokkaa, joten tästä eteenpäin hän nauttikoon kansainvälisestä lempinimestään Ridge Svennssonista. Ridge Svensson oli kuitenkin trendikkään tukholmalaismyyjättären mielestä niin kuuma pakkaus, että hän sai treffipyynnön puhelinnumerotiedustelun muodossa. Tämä osoittaa sen, että helsinkiläinen ei aina olekaan moskovalainen Tukholmassa.

Toinen hauska insidentti oli suomenruotsalainen työkaverimme Mathias, joka puhui meistä eniten englantia Tukholmassa ollessamme. Onhan se tietysti hieman kummaa, että hän ei pärjännyt naapurimaassa omalla äidinkielellään. Niinpä me ristimme hänet leikkisästi Lampisen Masaksi - supisuomalaiseksi makkaaraa ja olutta rakastavaksi mieheksi, joka ei puhu sanaakaan ruotsia. Hän kärsiköön lempinimestään vielä useamman kuukauden ajan.. Lampisen Masa ei kyllä saanut Tukholmassa treffipyyntöä, ehkä juuri hän oli liian suomalainen ruotsalaisnaisten makuun.